Huvin Amanda
Amanda muutti takaisin kasvattajalleen.
Rotu |
shetlanninponi |
Skp säkä |
tamma 101 cm |
Väri |
rautias |
Genotyyppi |
gg ee aa CC |
Syntm pvm |
15.04.2012 |
VH-tunnus |
VH14-017-0078 |
Kasvattaja |
Omistaja |
Micram / Tierra (VRL-02841) |
|
Painotus |
valjakko, laukat |
Koulutustaso |
hec, 50cm, vaativa |
Laukkapainotus |
sileä |
Tasot |
r grade III / sug |
Risut |
11: 3-3-3-1 (10) |
Voittosumma |
22 500v€ |
Sileät |
3: 0-0-1-0 (1) |
Voittosumma |
850v€ |
Risu prosentit |
27 % / 91 % |
Sileä prosentit |
00 % / 33 % |
Kuvat
© Tierra
Historia
Olin Huvituksen poneja ihaillut jo pidempään ja käynyt siellä Sorelin kanssa niitä hoitelemassa muutamia kertoja. Eräällä kerralla silmiini osui erittäin söpö rautias ponivarsa, joka vaikutti ikäisekseen erittäin rauhalliselle ja hillitylle. Kävimme tätäkin vauvaa rapsuttelemassa, samalla kun Sorel kertoili suunnitelmistaan ja esitteli uusia aitauksia. Varsa jostain syystä vain seurasi minua koko ajan kun kiertelimme laitumella rapsuttelemassa poneja ja lähti ikäisekseen yllättävän kauas emostaan. Lopulta en voinut kuin heltyä, sillä jotenkin tämän varsan kohdalla tuli se tuttu tunne "tämä on pakko saada". Ainahan tallissa olisi tilaa yhdelle pikku ponille, vai mitä? Minulla ei ollut aiempaa kokemusta valjakkoponeista, mutta päivä tutustelun jälkeen olin täysin myyty varsalle, jolle pääsin itse päättämään nimenkin. Amandan vanhemmat kilpauraansa päätteleviä poneja ja olin emänsä nähnyt aiemmin kilpakentillä ohimennen. Sorelin luvatessa olla tukena ja apuna valmennuksessa, uskaltauduin allekirjoittamaan paperit ja alkoi pitkä odotus. Viimein sain Amandan kotiin vieroituksen jälkeen ja poni on osoittautunut täysin lupausten arvoiseksi.
Luonne
Amandaksi kutsuttu pieni tamma on perusluonteeltaan rauhallinen ja miettiväinen. Se ei turhia hötkyile ja pohtii tarkasti mitä tehdä ja missä järjestyksessä. Onkin unelma hoitaa ja osaa myös syttyä kilparadoilla. Kiintyy hoitajaansa lujasti ja tekee tämän vuoksi mitä tahansa, vaikka toimii moitteetta myös muiden seurassa.
Hoitaessa yleensä asiallinen ja kiltti, eikä Amandan kanssa tarvitse miettiä että mitä tamma keksii seuraavaksi. Seisoo aloillaan rauhassa myös ilman sitomista ja keskittyy lähinnä syömään hoitajan hääriessä. Nostaa kaviot pyydettäessä ja ei juuri vastustele varustamista vaan osaa vähän seurata mitä tapahtuu seuraavana ja aukaisee suun suitsille ja väistää pyytämättä kun tullaan varusteiden tai satulan kanssa toiselle puolelle. Taluttaessa kulkee vierellä ja ei välitä muusta hälinästä. Toisinaan ei vain millään voi vastustaa mehukkaita voikukkia, vaan yrittää hivuttautua niitä popsimaan, sillä Amanda on melkoisen perso herkuille! Traileriinkin astelee kiltisti hoitajan perässä rauhoittaen hyvin kokemattomampia poneja.
Ratsastaessa voi aluksi tuntua laiskalle ja vetelälle. Pienen hoputtelun jälkeen yleensä innostuu ja alkaa toimia herkemmin. Koulua ei juuri jaksa vääntää ja se vaatiikin ratsastajalta päättäväisyyttä ja tiukkoja komentoja, mutta esteillä ja risuesteillä innostuu joskus pieniin pukkeihin asti. Aina hyvin hallittavissa eikä koskaan tarvitse pelätä että Amanda lähtisi hallinnasta. Kilpailuissa vähän jännittynyt ja tarvitsee pitkän rauhallisen verryttelyn ennen kuin pystyy radalla antamaan parhaansa. Maastossa aina valmis laukkapätkiin ja nauttii selvästi kun pääsee viilettämään pitkin metsäteitä.
Valjakkoajossa alkuun vähän tahkea ja sitä saa komentaa reilusti kulkemaan. Kun alkaa heräillä, pääsee nauttimaan herkästä ja nopealiikkeisestä ponista, joka tekee hienosti mitä ikinä pyydetään. Vähän saattaa arastella uusia paikkoja ja tilanteita kärryjen kanssa enemmän kuin ratsailta ja tarvitsee paljon tukea ja tutun ihmisen kyytiin, jotta toimii kunnolla.
Sukutaulu
i. VIR MVA Ch Cynton Desperado 97 cm mrn SHLA-II |
ii. Cryoss Way (evm) 99 cm mrn |
iii. Crackerjack (evm) 102 cm prt |
iie. Ever So Clever (evm) 98 cm m | ||
ie. Final Destinatine (evm) 97 cm mrn |
iei. Final Dynasty (evm) 102 cm mkrj | |
iee. Inspired Kiss (evm) 101 m | ||
e. VIR MVA Ch Amber Claudine 104 cm rt KTK-II YLA2 SHLA-I VVJ-I |
ei. Grison Claire (evm) 106 cm m |
eii. Stuart Kingdom (evm) 101 cm m |
eie. Chitane's Dio (evm) 103 cm m | ||
ee. Cyron Ardinelia (evm) 100 cm trn |
eei. White Thimes (evm) 105 cm rt | |
eee. Your Lovescore (evm) 105 cm mrn |
Ikääntyminen ja jälkeläiset
1 vuotta - 11.06.2012 |
s. 00.00.2000 o/t. Varsan nimi (e. nimi) |
Kilpailutulokset
Sileät laukat 4v kausi (1: 0-0-0-0) 3v kausi (2: 0-0-1-0) Risuestelaukat 7v kausi (2: 0-1-1-0) 6v kausi (5: 1-2-1-0) 31.08.2013 PLJ, 2/4, maiden 2F risut (900ve) Match show't ja näyttelyt 17.02.2015 NJ, 09/12, sertin arvoinen Koulu 10.12.2016 KRJ, 04/04, HeC tarina30.11.2016 KRJ, 04/05, HeC tarina |
Valjakko (67 sijoitusta) tarinakilpailuiden tarinat päiväkirjassa 30.11.2016 VVJ, 01/01, noviisi tark. yksilö tarina30.11.2016 VVJ, 01/04, noviisi koulu yksilö tarina 30.11.2016 VVJ, 05/62, vaativa yhd. yksilö, VVJ-Cup 02.08.2014 VVJ, 01/10, vaativa yhd. yksilö kansallinen 01.08.2014 VVJ, 01/08, vaativa yhd. yksilö kansallinen 31.07.2014 VVJ, 02/08, vaativa yhd. yksilö kansallinen 30.07.2014 VVJ, 01/04, vaativa yhd. yksilö kansallinen 28.07.2014 VVJ, 01/05, vaativa yhd. yksilö kansallinen 27.07.2014 VVJ, 02/07, vaativa yhd. yksilö kansallinen 26.07.2014 VVJ, 02/06, vaativa yhd. yksilö kansallinen 22.07.2014 VVJ, 01/06, vaativa yhd. yksilö kansallinen 30.06.2014 VVJ, 27/28, noviisi yhd. pareille, VVJ-Cup tarina 29.06.2014 VVJ, 01/11, vaativa koulu yksilö kansallinen 28.06.2014 VVJ, 01/11, vaativa koulu yksilö kansallinen 28.06.2014 VVJ, 01/05, vaativa yhd. yksilö alue 27.06.2014 VVJ, 01/01, vaativa koulu yksilö kansallinen 27.06.2014 VVJ, 01/11, vaativa koulu yksilö kansallinen 26.06.2014 VVJ, 01/11, vaativa koulu yksilö kansallinen 22.06.2014 VVJ, 01/02, vaativa yhd. yksilö alue 16.06.2014 VVJ, 03/21, vaativa yhd. yksilö 15.06.2014 VVJ, 02/07, vaativa tark. yksilö kansallinen 10.06.2014 VVJ, 01/01, vaativa tark. yksilö kansallinen 09.06.2014 VVJ, 02/40, vaativa yhd. yksilö 08.06.2014 VVJ, 01/28, vaativa yhd. yksilö 06.06.2014 VVJ, 06/54, vaativa yhd. yksilö 03.06.2014 VVJ, 02/28, vaativa yhd. yksilö 02.06.2014 VVJ, 01/40, vaativa yhd. yksilö 01.06.2014 VVJ, 04/28, vaativa yhd. yksilö 01.06.2014 VVJ, 02/40, vaativa yhd. yksilö 31.05.2014 VVJ, 06/40, vaativa yhd. yksilö 31.05.2014 VVJ, 01/26, vaativa yhd. pareille 30.05.2014 VVJ, 04/31, vaativa yhd. pareille, VVJ-Cup 29.05.2014 VVJ, 03/40, vaativa yhd. yksilö 28.05.2014 VVJ, 05/26, vaativa yhd. pareille 26.05.2014 VVJ, 02/26, vaativa yhd. pareille 26.05.2014 VVJ, 04/25, vaativa yhd. pareille 25.05.2014 VVJ, 01/04, vaativa koulu yksilö alue 22.05.2014 VVJ, 03/25, vaativa yhd. pareille 21.05.2014 VVJ, 03/25, vaativa yhd. pareille 20.05.2014 VVJ, 02/04, vaativa koulu yksilö alue 11.05.2014 VVJ, 02/05, vaativa tark. yksilö alue 07.05.2014 KRJ, 03/20, vaativa yhd. yksilö 03.05.2014 VVJ, 02/30, vaativa yhd. pareille 03.05.2014 VVJ, 02/30, vaativa yhd. yksilö 02.05.2014 VVJ, 01/30, vaativa yhd. yksilö 30.04.2014 VVJ, 01/02, vaativa yhd. pareille, VVJ-Cup tarina 28.04.2014 VVJ, 01/06, noviisi koulu yksilö alue 28.04.2014 VVJ, 01/30, vaativa yhd. yksilö 26.04.2014 VVJ, 02/05, noviisi tark. yksilö alue 22.04.2014 VVJ, 02/15, noviisi kest. yksilö seura 21.04.2014 VVJ, 02/15, noviisi kest. yksilö seura 20.04.2014 VVJ, 02/15, noviisi kest. yksilö seura 19.04.2014 VVJ, 02/15, noviisi kest. yksilö seura 19.04.2014 VVJ, 03/29, vaativa yhd. pareille 17.04.2014 VVJ, 02/23, vaativa yhd. pareille 17.04.2014 VVJ, 01/16, noviisi yhd. yksilö seura 13.04.2014 VVJ, 03/29, vaativa yhd. pareille 12.04.2014 VVJ, 05/26, vaativa yhd. pareille 11.04.2014 VVJ, 04/29, vaativa yhd. pareille 29.03.2014 VVJ, 04/17, noviisi yhd. pareille 28.03.2014 VVJ, 01/17, noviisi yhd. pareille 18.03.2014 VVJ, 04/26, noviisi yhd. pareille 18.03.2014 VVJ, 05/40, noviisi yhd. yksilö 17.03.2014 VVJ, 04/26, noviisi yhd. pareille 16.03.2014 VVJ, 03/26, noviisi yhd. pareille 11.03.2014 VVJ, 02/19, noviisi yhd. pareille 07.03.2014 VVJ, 03/19, noviisi yhd. pareille 05.03.2014 VVJ, 03/19, noviisi yhd. pareille 03.03.2014 VVJ, 01/30, noviisi yhd. pareille |
Valmennukset ja päiväkirja
Valjakkovalmennus 01.01.2017, valmentaja Satu<
Amanda-poni oli jälleen valmennusvuorossa, vaikkakin tällä kertaa maaston puolella. Tierra oli sovitusti kävelyttänyt sekä hieman verrytellyt tammaa kentällä, joten saapuessani paikalle (kyllä, hieman myöhässä) he olivat valmiina siirtymään maastoihin.
Tänään Amanda oli erityisen miellyttävällä päällä. Se oli heti alussa virkeänä, eikä tammaa tarvinnut paljoa pyytää menemään. Valjakko treenasi perusjuttuja, kuten veden sekä vesiesteen ylittämistä ja pujottelua. Tierralla oli varmat otteet tammansa kyydissä eikä Amanda epäröinyt lainkaan tutun ohjastajan käsissä. Pikkutamma oli aluksi hieman epäröivä veden suhteen, mutta pian se laukkasi läpi kuin mikäkin vesipeto. Myös pujottelu sujui ongelmitta, sehän olikin valjakolle ihan tuttua kauraa. Pujotteluesteet, toisin sanoen paksut heinäpaalit, olivat jo aika lähekkäin, eikä tilaa ollut hukattavaksi. Tierra piti tuntuman tasaisena eikä yllättänyt ponia, jolloin Amanda pääsi suorittamaan aika rauhassa. Näin osaavaa ja miellyttävää paria oli mukava valmentaa, ja lopputulokseen olimme tyytyväisiä jokainen.
Valjakkovalmennus 01.01.2017, valmentaja Satu
Olin lupautunut pitämään suloiselle Amandalle sekä omistajalleen valmennusta valjakon parissa. Tierra oli saanut ponin jo valjaiden sekä kärryjen kera kentälle, jossa olivat ehtineet kävelläkin jonkin aikaa. Pyysin naista siirtämään ponin raviin ja he ryhtyivätkin heti hommiin ympyröiden ja pienempien volttien parissa. Pian asettelin kentän keskelle tötsiä, joihin seuraavaksi kiinnitimme huomion. Amanda oli hieman jäykkä ja kipitti menemään pienin askelin, joten Tierra sai taivutella ponia huolella.
Vielä lopuksi valjakko siirtyi laukkaan. Tamma oli jo tässä vaiheessa heräillyt ja toimikin varsin näppärästi. Ensimmäisillä kerroilla tötsiä ei kuitenkaan pysynyt pystyssä niin paljon kuin olisin halunnut, joten Tierra ohjasi poninsa radalle uudelleen ja uudelleen. Lopettelimme valmennuksen onnistuneisiin suorituksiin sekä pieneen kävelylenkkiin tallin pihalla.
Valjakkovalmennus 10.12.2016, koulu osuus, valmentaja SissiP
Rautias poni hölkötteli maneesissa, mutta se todellakin näytti hölköttelyltä. Olin alkuun maassa seuraamassa valjakon verryttelyä. Annoin ohjeita tehdä kahdeksikkoja ja vaatimaan enemmän ponilta. Isoksi ongelmaksi alkuun esiintyi ponin haluttomuus kulkea eteen ja hakeutua ohjastuntumualle se heitti päätä ja vispasi häntää kun Tierra käski sitä eteen. Kehoitin tekemään kerralla selväksi ettei tuo käy päinsä ja poni osoitti mieltä pienellä pukilla mutta raipan heilautus aisaan uudelleen auttoi. Laukkaverryttelyssä vaadin eteen ajamista ja palaamista kootumpaan laukkaan.
Poni alkoi pikkuhiljaa tulemaan kuolaintuntumalle ja Tierra pääsi istumaan vaunuihin oikeaan asentoon antaen sopivasti tukea ponille, pitäen käden rauhassa paikoillaan. Vaikka varsinainen kouluohjelma ei laukkaa sisälläkään, niin verryttelimme hieman laukassa ja testasimme kuinka laukan vaihdot sujuu. Vaihtoja tarvitsee maratoonilla ja etenkin tarkkuudessa, jolloin vaihtojen on sujuttava. Amanda teki hyviä vaihtoja ja Tierra osasi hyvin ajoittaa ohjeensa.
Varsinainen valmennus osuus sisälsi ponien vaativan valjakko ohjelman ajamisen läpi. Ensin seurasin tuomarin paikalta suoritusta, jonka jälkeen hyppäsin ohjeistamaan Tierraa vaunuihin. Radalla oli muutama siirtyminen löysä ja käynnissä poni oli melko jännittynyt ja jäi lyhyeen käyntiin. Ajajan on kehoitettava hevostaan jatkamaan käyntiä vaikka sitä vähän jännittäisi. Kuitenkin saimme hiettua nuo siirtymiset teräviksi ja selkeimmiksi. Lopetimme valmennuksen ja valjakko jäi kävelemään. Heitin Amandan selkään fleeceloimen ennen kuin lähdin, kun Tierra sitä pyysi.
KRJ tarinakilpailu 10.12.2016
Tehtävä: Mitään rajattua aihetta ei ole. Tuotos saa olla kuva, piirros, runo tai tarina, yhdistettynä tai yksin. Maksimipituus 200 sanaa. Tuomarit painottavat tekstien sujuvuutta ja persoonallisuutta.
Tarina:
Amanda kiitää ja hyppii
korkeissa kaarissa loikkii
ja yleisö naurusta hihkuu.
Ponin maha vain vilkkuu.
Yritä siitä tehdä vaikutusta tuomariin,
kun ei saa yhtä pientä ponia kuriin
ja pipariksi menee koko koulurata.
Eipä ole tämä yhtään juhlavaa!
Lopulta palaa pinna ratsastajan
ja ylittää pelleily tietyn rajan.
Siihen loppuu suoritus tää
ja vain naurun kaiku maneesiin jää.
VVJ tarinakilpailu 30.11.2016
Tehtävä luokka 1: Kuvaile suoritustanne mahdollisimman pitkästi aloittaen jokaisen sanan ajokkisi nimen ensimmäisellä kirjaimella. Pituus ja hauskuus plussaa.
Tarina: Hieman huvitti harrastajia huomata hassun Huvituslaisen hurjana haluavan haalia himaan huomionosoitukset. Huormiossa Hanna huolehti holhokkinsa hidastuksesta hurjaan haipakkaan, hienosta hölkästä huolellisiin H-hetkiin. Huomasipa huomioida hurjan havupuskankin, huolimattomasti hajalleen heitetyn. Hienosti hipsuttelivat he hurmioon!
Tarina: Olipa kerran Amanda, jota ei lainkaan huvittanut osallistua kilpailuun. Amanda yritti kaikkensa päästäkseen pälkähästä. Se koitti jarrutella traileriin menoa, mutta se työnnettiin sisään väkisin (olihan Amanda vain pieni poni). Trailerissa se järsi narunsa poikki, vaan eipä se mihinkään päässyt suljettujen ovien takaa. Yritti se hypätä karkuun oven avauduttua, mutta jäi heti kiinni. Hoitajalle se luimisteli ja irvisteli niin, että tämän luulisi karkuun juoksevan, mutta hoitaja vain nauroi niin, että joutui sairaalaan ja tulikin uusi hoitaja. Varustaessa pikku poni yritti pukitella, ettei häntä varustettaisi, mutta niin vain he saivat ponille kärryt perään. Radallekin poni joutui, vaikka yritti karata paikalta, kävellä takaisin traileriin ja lähteä käsistä, mutta ohjastaja oli liian hyvä hänelle. Radalla Amanda huomasikin kukkasomisteet koristeena kentän laidalla. Ja mitä joku oli jättänytkään kukkapenkin reunalle? Pussin porkkanoita! Niitä Amanda säntäsi haukkaamaan ja ennen kuin kukaan ehti häntä estelemään, hän söi lisäksi kukat. Ja niin tuli Amandalle hyvä mieli porkkanoista, että päätti mennä ja voittaa kaikki. Mitä tästä opimme, toisinaan lohturuoka on tarpeen mitä eniten! Sen pituinen se.
KRJ tarinakilpailu 30.11.2016
Tehtävä luokka 1: On sateinen päivä ja kaikki tuntuu menevän päin honkia. Radallakin sattuu yhtä ja toista. Kerro suorituksestanne aloittamalla jokainen sana ratsusi nimen ensimmäisellä kirjaimella. Saa aloittaa myös toisella, mikäli ensimmäinen kirjain on liian vaikea (z, q, å tms)
Tarina: Hurjana hassutteli Huvituksen hyypiö harjoituksissa. Hieman hermostui harjaaja hommiin huutaen harttavalleen harmissaan. Huvilainen havahtui huomaamaan homman, herätäkseen hurmaamaan hovin hienolla harjoitusravillaan. Hoitajan huoahtaessa "hitot" huomatessaan hevosen hinkuttaneen heinäverkon hanuriinsa, hieman hymyilytti harrastajia hännän heinäläjät.
Tuomarin kommentti: Huiman pituinen tarina vain yhtä alkukirjainta käyttäen.
Päiväkirjamerkintä 03.10.2016, hoitaja Jannica
Olin jo heti aamusta alkaen myöhässä aikataulusta, vaikka minun oli ollut tarkoitus olla Micramissa jo hyvissä ajoin, koska tänään olisi melkoinen liuta hevosia liikutettavana! Tierra vietti ansaittua vapaapäivää ja olin sopinut liikuttavani hänen suuresta ponikatraastaan niin monta kuin vain suinkin ehtisin. Päätin aloittaa tutulla shetlanninponitammalla, Amandalla, jota oli kerennyt jo tulla ikävä rehellisesti sanottuna. Päästyäni vihdoinkin tallille vein reppuni varustehuoneen pöydälle ja hain samantien Amandan tarhasta. Harjailin sen hyvin, jonka jälkeen lattia oli enemmän tai vähemmän karvojen peitossa! Kipaisin hakemassa varustehuoneesta tamman varusteet ja satuloin sen. Sitten suitsin ja laitoin vielä kypärän omaan päähän, ennen kuin marssimme kentälle. Keli oli mukavan syksyinen, vaikka lämpötila olisi kyllä saanut olla yli nollan vielä!
Talutettuani ponin kentälle asetin sen kaartoon, kiristin vyön, laskin jalustimet alas ja kipusin tottuneesti selkään. Annoin tamman kävellä ensin pitkin ohjin uralla. Muutamien kierrosten jälkeen kokosin ohjat käsiini tuntumalle ja aloin lämmitellä tehden käynnissä voltteja ja suunnanvaihtoja. Sitten nostin ravin ja tein samoja juttuja myös siinä. Amanda oli erittäin hieno tänään, herkästi kuolaimella ja kuunteli pienimmätkin apuni. Otin hetkeksi aikaa käyntiin ja välikäynnit tehtyämme kokosin ohjat jälleen. Nostin laukan ja laukkasimme alkuun ympyrällä. Sitten jatkoin muutaman kierroksen laukkaa uralla molempiin suuntiin ennen kuin hidastin ponin käyntiin antaen pitkät ohjat. Taputin tammaa kaulalle ja käveltyämme pitkät loppukäynnit maastossa tulin selästä alas.
Päiväkirjamerkintä 02.10.2016, hoitaja Jannica
Viimeinen päivä Amanda liikuttamista, ajattelin haikeana tullessani Micramiin aamupäivällä. Hain ponin jo tottuneesti ulkoa, se oli minua portilla vastassa höristen, joka nosti kyllä hymyn jopa työntekijän huulille, joka oli tarhaa siivoamassa. Pääätimme tänään mennä testaamaan Amandan kanssa maastoesterataa. Tierra oli tosin varoitellut, ettei yhtään tiennyt toissapäiväisen sateen jälkeen miltä rata mahtoi näyttää ja lupasin olla varovainen. Saatuani ponin kuntoon ja suojat joka jalkaan talutin sen pellonreunaan, jossa päätin tehdä alkuverryttelyt. Amanda oli alkuun vähän ihmeissään valitsemani ratsastuspaikan suhteen, mutta totesi sitten olleensa ennenkin sänkkärillä ja alkoi rentoutumaan nopeasti kun pääsi ravailemaan. Valitsin yhden kulman laukkaamiseen ja käänsin Amanda ympyrälle laukkaamaan muutaman kierroksen molempiin suuntiin. Hyvin se tuntui käsissä pysyvän eilisen jännittävän maaston jälkeen, joten päätin lähteä testaamaan ponia maastoesteille.
Aloitimme hyppäämisen pienimmistä esteistä, joita radalta onneksi löytyi hienosti. Ojan yli poni hyppäsi ongelmitta, oli kai maastossakin niitä jo tottunut ylittämään. Sen jälkeen radalla oli amme, jonka kiersimme, koska ajattelin että 60-senttinen este oli liian korkea tammalle. Sitten eteemme tuli kolme pienempää estettä: hauta kahdella yläpuomilla, rengaseste sekä pikkuinen mökki. Yllätyksekseni tamma ylitti kaikki esteet empimättä, joten käänsin sen viimeiseksi vielä tukkirykelmälle, jonka pienin este oli varmaankin noin 30cm. Sen yli poni pääsi hienosti ja oli niin itsevarman oloinen, että käänsin sen ympyrän kautta uudelleen esteelle ja ohjasin keskimmäiselle tukille, joka oli arviolta noin 50-senttinen. Siitäkin tamma meni täysin epäröimättä korvat eteenpäin sojoittaen, joten ajattelin että siihen oli hyvä lopetella. Kävimme vielä kävelemässä loppukäynneiksi tutuksi tulleen lyhyen maastoreitin lähistöllä. Se sujui hienosti ja hoidin ponia vielä pitkään ratsastuksen jälkeen, tätä ponia tulisi kyllä ikävä! Mutta ehkä Tierra antaisi minun tulla sitä katsomaan aina välillä ja ehkä ratsastamaankin.
Päiväkirjamerkintä 01.10.2016, hoitaja Jannica
Olin hieman väsynyt aamulla aktiivisesta viikosta, joten päätimme lähteä tänään eilisen shettisporukan kanssa maastoon. Amanda näytti erittäin tyytyväiseltä saapuessani tallille kahdeksan aikaan. Auttelin työntekijää laittamaan heppoja ulos ja sitten aloinkin jo harjailemaan Amandaa muiden saapuessa puoli yhdeksän maissa. Päätimme harjailun ja kuntoonlaiton lomassa menevämme tänään pidemmälle maastolenkille enemmistön halutessa. Muutama nurina kuului kyllä nuorempien osalta, he kun olisivat halunneet mennä vielä shoppailemaan illalla. Pääsimme kuitenkin sopimukseen asiasta ja tytöt olivat hyvillä mielin kuitenkin lähdössä mukaan taluttaessamme ponit pihalle. Huikkasimme työntekijälle menevämme maastoon ja kertasimme vielä reitin siltä varalta, että jotakin sattuisi matkalla eikä meitä kuuluisi takaisin, näin jälkeenpäin ajatellen ei tuokaan tilanne niin kauas todellisuudesta jäänyt..
Maastossa oli hauskaa siihen asti, kun erään mutkan takaa tuli kovaa vauhtia metsästäjä polkupyörällä koira toisessa kädessä. Koira tietenkin innostui kovasti meidät nähdessään ja rupesi hyökkäilemään kohti, miehellä näytti olevan täysi työ sen pitelemisessä.. Onneksi pääsimme Amandan kanssa ohitse hyvin. Toisin kävi kuitenkin joukon viimeisenä kulkevalle ponille, joka aikansa paikallaan puhistuaan päätti kääntyä kotiin ja kiikutti tyttöä hyvän matkaa selässään kiitolaukkaa. Onneksi kokenut ratsastaja sai kuitenkin poninsa pysäytettyä pellonlaitaan johtavalle tielle ja käänsi sen ympäri tullen alas selästä. He ohittivat koiraparin (mies ei tässäkään kohtaa ollut pysähtynyt koiran kanssa vaikka poni lähti kotiin..) maastakäsin ja nousi sitten jonon saavutettuaan takaisin selkään.
- Oho! Olipas siinä hävytön koiraihminen! joku jonosta tokaisi jatkettuamme matkaa turvallisesti.
- Joo, onneksi Nella pysyi kyydissä, sanoin hymyillen tytölle.
Loppumatka sujui kommelluksitta, vaikkakin takaisin tullessa samainen poni kyttäili ennakkoluuloisesti tiepätkällä oliko koira edelleen siinä. Onneksi kaikki tulivat kuitenkin tallille käymäjalkaa, eikä kotimatka käynnistynyt laukkakilpailulla..
Päiväkirjamerkintä 28.09.2016, hoitaja Jannica
Vihdoin koitti odotettu keskiviikko ja pääsimme Amandan kanssa oikealle estetunnille. Siellä oli muitakin pikkuponeja tänään, joten Amandan osallistuminen sopi paremmin kuin hyvin. Itsenäisten alkuverryttelyjen jälkeen otimme laukkaa kevyessä istunnassa Tierran korjatessa muutaman ratsastajan asentoa. Joitakin poneja huvitti aidan viereen parkkeerattu uusi peräkärry, mutta Amandaa se ei olisi voinut vähempää kiinnostaa. Tamman mielenkiinto (ja korvat) oli kokonaan osoittuneet kentän keskellä seisoviin värikkäisiin uusiin pinkki-mustiin esteisiin, joita se katseli haikeana. Hymyilin itsekseni ponin hassulle ilmeelle kävellessämme välikäyntejä pitkin ohjin. Sen jälkeen päästiinkin tosi toimiin jo! Aluksi tulimme suhteuttua väliä ihan ristikoilla, ensin kolmella askeleella ja sitten viidellä Tierran pidennettyä väliä. Aluksi ponilla oli hieman vaikeuksia löytää sopivaa ponnistuskohtaa, mutta kolmannen kerran jälkeen se selkeästi alkoi päästä asiasta jyvälle. Ensimmäisellä kerralla uudet puomit ja tolpat taisivat hieman jännittää sitä, mutta nopeasti tamma pääsi asiasta yli. Lopuksi otimme vielä muutaman pystyesteen (noin 50cm) samalla tehtävällä. Amanda alkoi siinä kohtaa olemaan jo hieman väsynyt, joten lopettelimme parin hypyn jälkeen. Tunnin jälkeen kävimme vielä koko porukan kanssa kävelemässä lyhyen maastolenkin, jotta märät ponit kuivuisivat hieman ennen ulosvientiä.
Päiväkirjamerkintä 27.09.2016, hoitaja Jannica
Tiistaina ajattelin harjoitella Amandan kanssa hieman puomeja, koska olin saanut Tierralta luvan hypätä tammalla keskiviikkona hänen pitämällään estetunnilla. Olin ehkä myös hieman laiska keksimään mitään kouluharjoituksia tälle päivälle, joten puomiharjoitukset sopivat ohjelmaamme hyvin. Poni oli heti alusta alkaen mukavan reipas. Aloittelimme suoralla uralla menemään puomeja ensin käynnissä ja sitten ravilla. Ravissa Amanda oli alkuun vähän huvittava venyttäessään jalkojaan sopiviksi väleihin. Muutaman kerran jälkeen se kyllä sopeutui ja meni normaalisti, ehkä sen kanssa oli hyväkin treenata välillä puomeja, koska edelliskerrasta näytti olevan aikaa. Otin ennen varsinaisia laukkapuomeja laukkaa ympyrällä, koska laukka ei ollut mielestäni tarpeeksi pyörivää puomien ylitykseen. Sitten kun tamma sai pitkällä sivulla ottaa laukkaa reippaammin eteen alkoi laukkakin heti paranemaan. Vaihdoin suuntaa ja otimme laukannostoja vielä toiseen suuntaan ympyrällä. Amanda alkoi paksuhkon talvikarvan vuoksi jo hieman väsähtämään, joten annoin sen kävellä hetken, ennen kuin otimme puomit laukassa molempiin suuntiin viisi kertaa. Sitten otin loppuraveja pidemmällä ohjalla tamman hakiessa mukavasti muotoa ja ottaen takapäätäkin vähitellen alle kunnolla. Oikein hyvin meni tänään!
Päiväkirjamerkintä 26.09.2016, hoitaja Jannica
Olin odottanut aktiiviviikkoa Micramissa kuin kuuta nousevaa. Vaikka kotonakin sai ratsastella mielin määrin erilaisia poneja, olin erityisen innolla odottanut pikkuisten shetlanninponien ratsastelua Tierran omistuksessa olevilla poneilla. Rautias liinaharja tuijotti minua tarhassa kysyvän näköisenä, kun menin hakemaan sitä ulkoa. Kiltisti tamma kuitenkin seurasi perässä talliin ja löysin hoitajan avustuksella tamman varusteet ja tarvikkeet. Saatuani sen kuntoon (tamma oli erittäin kiltti hoidettava!) menimme aurinkoisen ilman ansiosta kentälle. En viitsinyt heti ekalla kerralla lähteä maastoon, vaikka varmasti kävisimme viikon aikana kiltin tamman kanssa sielläkin jossain kohtaa. Valjakkoajostakin minulla oli hieman tietoa, mutta ajattelin nyt kuitenkin liikutella tammaa pääasiassa selästä käsin vaihtelun vuoksi. Tottakai se oli käytettävä hyödyksi, kun pituutta oli siunaantunut niinkin paljon kuin 155cm! Itse ratsastusosion tamma toimi erittäin hyvin, vaikka olikin vähän laiskanpuoleinen. Teimme tänään ihan perusjuttuja ja kokeilin miten Amanda toimii ja mitä se osaa.
Päiväkirjamerkintä 24.08.2014, hoitaja mariella
Amanda oli jo harjattu saapuessani, joten hoitajat auttoivat (tai siis minä autoin heitä) valjastamaan tamman. Kun kunnon maaston kestävät kärryt olivat Amandan perässä, laitoin kypärän päähäni ja ohjasin tamman tutulle metsäpolulle. Polku oli kyllä enemmänkin metsätie, sillä mahduimme Amandan kanssa helposti kärryillä kulkemaan. Tamma oli alussa todella hidas ja lönkysteli rennosti eteenpäin, mitään välittämättä minun maiskutuksistani. Hieman alkoi ottaa ylpeyteni päälle, joten päätinkin antaa tammalle hieman kuntotreeniä ja ohjasin sen metsään. Metsä ei ollut onneksi märkä, joten Amanda sai rauhassa vedellä meitä perässään hieman oksaisessa metsässä, eikä tarvinnut pelätä, josko liukastuisi sammaleeseen. Tarpominen sai kuitenkin Amandankin innostumaan lenkistä, ja vaihtu reipastui pian. Kun tulimme muokavan suoralla ja tasaiselle metsäpolulle, tamma innostui kehotuksestani ravaamaan. Löysimme polkua pitkin takaisin alkuperäiselle reitillimme ja jatkoimme ravilla loppumatkan. Vauhtimme oli kyllä kova, sillä meitä lähti karkuun juoksemaan rusakko, joka oli tiellemme eksynyt.
VVJ-cup tarinakilpailu 30.06.2014
Tehtävä: Etsi kappale, jonka lyriikat kuvaavat kisapäiväänne tai yksittäistä suoritustanne. Muutama rivi riittää eli koko kappaleen ei tarvitse sopia tehtävänantoon. Kielenä saa käyttää suomea tai englantia. Liitä osallistumiseesi kappaleen nimi sekä esittäjä. Tuomarointiperusteena ennen kaikkea mielikuvituksellisuus, yllätyksellisyys ja hauskuus. Tehtävä on valjakkokohtainen!
Tarina: Alexander Rybak - Roll With the Wind
"I wanna roll with the wind
Bringing distance to everything
I, oh
I wanna sit by the fire
And glance at the pouring rain"
VVJ-cup tarinakilpailu 30.04.2014
Tehtävä: Olet ollut seuraamassa muiden kilpailusuorituksia ja pian on sinun vuorosi startata maratonosuudelle. Lähdet valmistautumaan suoritukseesi, mutta et löydä hevosiasi etkä kisahoitajaasi mistään. Mitä on tapahtunut, miksi ja miten ongelma ratkeaa? Tarinan muoto on vapaa.
Tarina: Luokkamme suoritukset olivat alkaneet ja meidän arpaonni oli tietenkin ollut taas tyypillistä, eli starttaisimme lähes viimeisinä. Seurasin tarkasti muiden valjakoiden menoa ja yritin painaa mieleen kohdat joissa hiekka oli pehmeämpää tai missä oli kirkkaan värisessä takissa yli-innokas lapsi hihkumassa ja säikyttelemässä hevosia. Luokan puolivälin jälkeen lähdin suunnistamaan kohati tallialuetta ja autoa jotta saan rauhassa varmistaa ponien varusteet ja tarkistaa vielä omat vaatteeni. Suuntasin tallin viertä mistä tulikin ja kävelin ajatuksissani eteennpäin. Saavuin varikkoalueelle ja pysähdyin yhtäkkiä. Missä meidän auto oli? Paikalla johon jätimme auton ja kuljetusvaunun, oli vain tyhjää. Alueella oli reilusti tilaa ja vaunut erillään toisistaan, olimme jättäneet auton ison männyn viereen jotta varmasti löydämme perille ja siinä ei nyt ollut mitään.
Hetken ällistyneen jähmetyksen jälkeen kaivelin puhelimen esiin. Mitä ihmettä se kaverini nyt touhuaa, jätän hetkeksi vahtimaan poneja ja auto häviää sillä aikaa. Avaimet olin tietty jättänyt lukkoon kuten yleensä kun paikalla on joku, joten helppohan se on ollut varastaa. Kaveri ei vastaa ensimmäisellä yrittämällä joten soitan nopeasti takaisin samalla kun kävelen varikkoalueella edes takaisin. Ponien kärryt on myös kadonneet ja ponit samalla. Lopulta kaveri vastaa ja sanoo olevansa tulossa vessasta. Nyt iskee jo pieni paniikki, missä minun ponit ja auto on! Juoksentelen pitkin piha-aluetta kunnes huomaan portin luona pariskunnan joka juttelee äänekkäästi ja levittelee käsiään. Heidän vieressään on tien varressa traileri! Juoksen paikalle ja asia alkaa selvitä. Mies oli pyytänyt vaimoa ajamaan auton lähemmäs kilpailualuetta kun oli huomannut vapaan paikan. Vaimo oli lähtenyt hakemaan autoa ja ollut tunnistavinaan oikean hypäten rattiin. Avaimet oli lukossa kuten mies oli sanonut joten vaimo oli lähtenyt tuomaan autoa lähemmäs. Mies oli huomannut heti että kyseessä on väärä auto, varsinkin kun perässä oli takaluukkuun sidottuna kaksi ponia kärryjen kanssa! Vaimo ei enää muistanut mistä auton oli hakenut ja siinä nyt oli pariskunnan riita kesken. Kaikki hyvin, ponit olivat kunnossa. Soitin kaverin paikalle ja ajoimme auton takaisin. Mies ja vaimo pyytelivät kilvan anteeksi ja sovittiin että tarjoavat pullakahvit suorituksemme jälkeen, sillä meillä oli jo kiire radalle. Tarkistin ponit huolellisesti lävitse ja onneksi ne vaikuttivat olevan kunnossa. Siispä äkkiä viimeinen vilkaisu vaatteisiin ja sitten kohti kilpailuareenaa.